Muistisairaan hoidossa lääkkeetön kohtaaminen on keskeisessä roolissa potilaan elämänlaadun parantamisessa. Itä-Suomen yliopiston tekemä laaja rekisteritutkimus on osoittanut, ettei lääkehoidon tiukentaminen ole vähentänyt psyykenlääkkeiden pitkäaikaista käyttöä muistisairailla. Uusi lääketieteellinen tutkimustieto vahvistaa entisestään, että rauhoittavat psykoosilääkkeet lisäävät muistisairaiden kaatumisriskiä, aivoverenkiertohäiriöitä sekä kuolleisuutta.
Tutkimusten mukaan tehokkaita ja rauhoittavia menetelmiä ovat esimerkiksi musiikki-, taide- ja aistiterapiat sekä potilaan tunteiden hyväksyminen. Nämä menetelmät vaativat hoitohenkilökunnalta korkeaa ammatillista osaamista ja kykyä ymmärtää potilaan käytöksen taustalla olevat syyt, kuten kipu, pelko tai turvattomuus. Lääkkeetön hoito edellyttää myös tiivistä yhteistyötä omaisten kanssa, jotka tuntevat potilaan elämäntarinan parhaiten.
Elämäntarina-ajattelun mukaan jokainen ihminen on yksilö, jonka historia ja arvot vaikuttavat nykyhetken kokemuksiin. Kun hoitohenkilökunta osaa hyödyntää potilaan elämäntarinaa, se mahdollistaa yksilöllisemmän ja inhimillisemmän kohtaamisen, mikä on välttämätöntä myös silloin, kun potilas ei enää pysty itse kertomaan tarinaansa.