Hyvinvointialueiden johtajat korostavat yhteisessä kannanotossaan, että hyvinvointialueiden talousongelmat ja velkajarrun tavoitteiden saavuttaminen vaativat palvelujen uudistamista, toiminnan tehostamista, vaikuttavuuden vahvistamista, rahoitusmallin kehittämistä ja viisasta investointia. Johtajat vastustavat alueiden yhdistämistä, sillä he katsovat rakenteiden uudistamisen aiheuttavan merkittäviä kustannuksia ilman riittävää säästöpotentiaalia.
Kannanotossa huomautetaan, että esimerkiksi Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä säästöpotentiaali johtamisrakenteissa on marginaalinen. Yhdistämisten lasku voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa. Alueiden yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi yhdistämisen uhka voisi pysäyttää kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.
Hyvinvointialueiden väliarvion mukaan alueiden talousongelmat eivät johdu aluerakenteesta. Rahoituksen taso ei ole alkuvaiheessa vastannut toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä, eikä rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan nosta rahoituksen tasoa pysyvästi. Johtajat vaativat, että palveluvelvoitteet ja rahoituksen taso saadaan tasapainoon sekä että tuottavuutta kasvatetaan nykyisillä alueilla ja niiden välisellä yhteistyöllä.