Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea, ja vastaukset osoittavat leikkausten vaikutusten olevan laajoja ja vakavia. Leikkaukset kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan.
Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty kokonaan. Lapissa 80 prosenttia vastanneista järjestöistä on raportoinut toimintojen supistuneen tai keskeytyneen. Koska Lapin pitkät välimatkat ja harva-asutus tekevät järjestöistä monille alueen ainoan lähellä olevan tuen, leikkaukset iskevät suoraan ihmisten arjen turvallisuuteen. Lapin järjestöt ovat usein pienempiä ja siksi haavoittuvampia.
Leikkaukset kohdistuvat erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Verkosto korostaa, että järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä työ – kuten vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta. Tämä työ ehkäisee raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.
Kyselyn tulokset osoittavat, että leikkaukset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta. Järjestöt raportoivat myös vapaaehtoisten uupumisesta sekä työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Verkosto vaatii, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin, sillä hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista.