Vesirokko on erittäin helposti tarttuva sairaus, mutta rokote suojaa vesirokolta ja sen vakavilta jälkitaudeilta, kuten ihoinfektioilta, aivotulehdukselta ja keuhkokuumeelta. Infektiosairauksien ylilääkäri Silvia Grönroos-Pada muistuttaa, että vaikka useimmat aikuiset ovat jo sairastaneet taudin, rokote on erityisen tärkeä tietyille riskiryhmille.
Erityistä huomiota tulisi kiinnittää henkilöihin, joilla on voimakkaasti immuunijärjestelmää heikentävä hoito tai lääkitys, sekä vuosina 2000–2005 syntyneisiin. Myös raskautta suunnittelevien on hyvä varmistaa rokotussuojansa hyvissä ajoin ennen raskautta, sillä vesirokko voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita sekä äidille että sikiölle. Raskauden aikana ei saa rokottaa.
Vesirokkorokote annetaan kahtena annoksena vähintään kolmen kuukauden välein. Rokotuksen avulla voidaan ehkäistä myös myöhemmin mahdollisesti kehittyvää vyöruusua, joka saa alkunsa elimistöön jäävästä vesirokkoviruksesta. Jos on epävarma siitä, onko vesirokon sairastanut, asia voidaan usein selvittää esimerkiksi perheenjäsenten tiedoista ilman verikokeita.