Helsingin kaupunki tavoittelee entistä suurempia päästövähennyksiä ja määrätietoista varautumista sään ääri-ilmiöihin. Kaupunginhallitus käsittelee uutta ilmasto-ohjelmaa koskevaa ehdotusta 17. elokuuta.
Ilmasto-ohjelmalla tähdätään siihen, että vuonna 2030 Helsingin alueen suorat kasvihuonekaasupäästöt olisivat 85 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Edellisellä strategiakaudella tavoite oli vähintään 80 prosenttia, eli päästövähennystavoitetta on kiristetty. Helsingin päästöt ovat vähentyneet jo 67 prosenttia vuodesta 1990. Suurimmat vähennykset on saavutettu energiantuotannossa, ja iso askel oli Salmisaaren kivihiililaitoksen sulkeminen viime vuonna, ilmastojohtaja Hanna Wesslin sanoo.
Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää Helsingiltä jatkossa erityisesti liikenteen päästöjen nopeaa vähentämistä. Pääkaupunkiseudulle suunnitellaan Suomen ensimmäisiä nollapäästövyöhykkeitä jakeluliikenteeseen. Helsinki ja Espoo suunnittelevat kuorma- ja pakettiautoille nollapäästövyöhykkeitä, jotka olisivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.
Kaupunki suunnittelee lisäksi keinoja vauhdittaa latauspaikkojen rakentumista taloyhtiöihin. Helsinki haluaa tukea Suomessa ensimmäisenä kaupunkina taloyhtiöitä latausinfran rakentamisessa. Myös kaupungin omien ajoneuvojen sähköistymistä on tarkoitus vauhdittaa, ja julkista latausverkostoa aiotaan laajentaa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan lisäksi, että lähivesiliikennettä sähköistetään ja että aluksille tarjotaan satamissa maasähköä.
Päästövähennystyö ei pääty vuoteen 2030, vaan Helsinki tavoittelee niin sanottua nettonollaa vuoteen 2040 mennessä. Nettonollalla tarkoitetaan sitä, että ilmakehästä poistetaan sama määrä päästöjä kuin ilmakehään vapautetaan.
Kaupunki on kartoittanut rankkasateiden, tulvien, meriveden nousun ja helleaaltojen riskejä eri puolilla Helsinkiä. Riskejä verrataan siihen, missä esimerkiksi ikääntyneiden, pitkäaikaissairaiden ja lasten palveluita järjestetään. Toimia kohdistetaan paikkoihin, joissa riskit ovat suurimmat esimerkiksi päiväkoteihin ja kouluihin.
Kaupunki on todennut, että keskitetty jäähdytysjärjestelmä on tulevaisuudessa tarpeen useimmissa uusissa palvelurakennuksissa. Myös varjopaikkojen lisääminen pihoille ja katutilaan on asia, johon kiinnitetään tarkempaa huomiota ja jota edistetään esimerkiksi puita istuttamalla. Viherrakenteen vahvistaminen on keskeinen keino myös tulvien hallintaan.