Joensuun seudulle on muodostunut merkittävä metsädatan keruun ja analysoinnin osaamiskeskittymä, joka palvelee koko metsäsektoria.
Suomalainen metsädata on maailman kärkeä, ja sitä hyödynnetään laajasti aina metsäyhtiöistä konevalmistajiin. Pohjois-Karjalassa toimii useita metsädataa kerääviä kaukokartoitusyrityksiä, ja Joensuun alueella onkin huomattava määrä alan tietotaitoa. Suomi on ainutlaatuinen maassa, jossa metsävaratietoa kerätään maanlaajuisesti ja tieto siirtyy digitaalisessa muodossa suoraan asiakkaiden käyttöön.
"Metsävarakuvio on puustoltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen, 0,5–4 hehtaarin kokoinen alue, jolla on sama metsätaloudellinen toimenpidetarve. Metsädata on tälle metsävarakuviolle tuotettua puulajikohtaista puustotietoa. Me pystymme tällä hetkellä tunnistamaan männyt, kuuset ja lehtipuut – ja tulevaisuudessa erottelemaan isot haavat lehtipuista," avaa Jussi Lappalainen, Suomen Metsäkeskuksen Joensuun toimipisteen metsätiedon palvelupäällikkö.
Metsäkeskuksessa metsädataa jalostetaan edelleen laskennallisesti, mahdollistaen esimerkiksi puuston tulevan kasvun simuloinnin ja metsänhoidollisten tarpeiden ennustamisen. Tulevaisuudessa kaukokartoitusaineistosta pystytään erottelemaan myös yksittäisten puiden latvukset ja analysoimaan hakkuissa säästettyjä kohteita, tuottaen lisätietoa myös metsäluonnon monimuotoisuudesta.
Metsädatan keskeinen keräysmenetelmä on 3D-laserkeilaus ja ilmakuvaus, jotka luovat metsästä 3D-mallin ja tallentavat metsän lähettämän säteilyn. Tämän lisäksi tarvitaan maastosta kerättyä opetusaineistoa. Yhteistyö yhdeksän valtionhallinnon organisaation kanssa tällaisten aineistojen keräämisessä on ainutlaatuista maailmanlaajuisesti. Menetelmät perustuvat professori Petteri Packalenin väitöskirjaan ja ensimmäinen, vuonna 2010 alkanut inventointikierros oli näiden tutkimustietojen soveltamista käytäntöön. Nykyään kolmannella kierroksella päästään jo yksittäisen puun tietosisällön tasolle.
Itä-Suomen yliopiston osaaminen on synnyttänyt Joensuuhun useita metsädatan keräämiseen erikoistuneita yrityksiä, kuten Arbonaut ja Kelluu. Aki Suvannon, Field Finland Oy:n kehitys- ja projektipäällikön, mukaan Suomen uniikki tapa tuottaa ja laskea metsävaratietoa, koko jalostusprosessi, eri organisaatioiden yhteistyö sekä tietojen maksuton saatavuus voisivat toimia vientituotteena.
Metsäkeskus tarjoaa metsävaratiedon maksutta metsänomistajille metsään.fi-palvelussa. Tämä parantaa tietoisuutta metsistä ja niiden mahdollisuuksista, tukien aktiivisempaa ja laadukkaampaa päätöksentekoa. Täysin avoimen tiedon metsävaratietopalvelut tarjoavat myös maksutta ladattavaa paikkatietoa. Kattava metsätieto tuottaa arviolta kymmenien tai jopa 100 miljoonan euron taloudellisen hyödyn vuosittain koko maassa.
Molemmat asiantuntijat toivovat, että Suomessa pystyttäisiin hyödyntämään tekoälyä metsävaratiedon tarkkuuden ja monipuolisuuden kehittämisessä.